Palaa kohteeseen Erikoislääkärikoulutus

Minustako työterveyshuollon erikoislääkäri?

Erikoislääkärikoulutuksen tavoitteena on perehdyttää lääkäri erikoisalansa tieteelliseen tietoon ja antaa hänelle valmiudet alansa erikoislääkärin tehtäviin, ammattitaidon ylläpitämiseen sekä toimimiseen erikoislääkärinä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Erikoisalan lisäksi koulutuksessa perehdytään terveydenhuollon suunnitteluun, hallintoon ja moniammatilliseen yhteistyöhön.

Professori Kari Reijula kertoo miksi työterveyshuoltoon kannattaa erikoistua

Mikä erikoisala sopii minulle? Käytä Lääkäriliiton valintakonetta.

Vuonna 2016 työterveyshuollon erikoistumisalalla oli liki 900 erikoistuvaa ja näistä peräti 80 aloitti erikoistumisensa samaisena vuotena. Suomen Lääkäriliiton tilastojen mukaan vuonna 2016 työikäisiä työterveyshuollon erikoislääkäreitä oli 863, joista 825 lääkärillä työterveyshuolto oli viimeksi suoritettu erikoislääkärioikeus. Saman lähteen mukaan työterveyshuollossa toimi kaikkiaan 2 000 lääkäriä. Kaikista työterveyshuollossa toimivista lääkäreistä 24 % toimi julkisella ja 76 % yksityisellä sektorilla, näistä työterveyshuollon erikoislääkäreitä oli julkisella sektorilla 49 % ja yksityisellä sektorilla 55%. 

Vastoin yleistä näkemystä, työterveyslääkärin työ on paljon muuta kuin työikäisten sairaanhoitoa. Työnkuva on kyllä toisaalta yksilöön kohdistuvaa yleislääkärin työtä, mutta toisaalta työterveyshuoltotyötä, jonka fokuksessa ovat yksilön työkyky ja sen tukeminen ja ennuste, työpaikka, työyhteisö sekä muut yhteistyötahot. Näiden painotus vaihtelee riippuen asiakasorganisaatiosta, työpisteestä ja ennen kaikkea työterveyslääkärin toimintaotteesta. Tavoitteena on asiakasorganisaation kanssa yhdessä tukea yksilön ja koko työyhteisön terveyttä, työkykyä ja työhyvinvointia. Parhaimmillaan työterveys tuottaa asiakkaalleen lisäarvoa tuottavuuden lisääntymisellä ja vähentyneellä sairastamisella. Näitä yhteistyössä asiakasorganisaation kanssa saavutettuja tuloksia voi myös mitata helposti rahassa. 

Työn, työolosuhteiden, työhyvinvoinnin ja esimerkiksi esimiestyön merkitys yksilön työkyvylle on kiistaton. Käytäntö on opettanut, että työn tärkein terveysriski ei yleensä ole itse työssä, vaan henkisissä työolosuhteissa, eli siinä, millaista työpaikalla on. Jatkuva työpahoinvointi voi näyttäytyä työntekijöiden oireiluna ja lopulta sairauksina. Työterveyshuolto tarjoaa objektiivisen arvion työpaikan terveysriskeistä ja kehittämisehdotuksista. Työterveyshuollossa onkin perinteisesti painotettu preventiiviseen rooliin sairauksien hoidossa. Tässä syitä sille, miksi Suomessa työterveyshuolto on nostettu erityisen tärkeään rooliin työkykyä koordinoivana toimijatahona työurien pidentämisessä. Yhteiskunnallinen tilaus alallemme on suuri ja olemme pitkällä asiakkuusajattelussa verrattuna moneen muuhun erikoisalaan. Vaikka hoidammekin asiakkaita, pysymme silti asiantuntijaroolissamme.  

Työterveyshuollossa tehdyllä B-lausunnolla voi olla mitä suurin merkitys asiakkaalle ja lääkärille itselleen. Esimerkkinä voidaan mainita asiakkaan uudelleenkoulutus työeläkevakuutusyhtiön maksamana terveydentilalleen paremmin soveltuvaan työhön. Toisaalta työkyvyn arvioinnissa työterveyslääkäri ottaa suuren vastuun kun toteaa työkyvyttömäksi ihmisen, joka omasta mielestään on työkykyinen. Toisin sanoen työterveyslääkärin arviot menevät tutkintotodistustenkin edelle. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tuottaa erikoislääkäreitä, jotka pystyvät vastaamaan mm. näihin haasteisiin.

Tilastotietoa työterveyshuollon erikoisalasta

Erikoistuva Matti Palosaari kertoo millaista on työterveyshuollon erikoislääkärin työ